Kameran edessä: Arttu !

Kiitos kuvista Sallalle !

Kouluvalmennus + laitumella

Eilen illalla pakkasin taas koulukamppeet autoon, ja lastasimme Ranan traikkuun. Ajelimme Virpiniemeen, mukana porukat ja Pinja kameran kanssa.

Talutin Ranan kentän laidalle, Pinja ja äiti toi tavarat perässä. Varustin tamman ja hyppäsin satulaan.

Tein itsenäisen verkan, käyntiä, kevyttä ravia ja rentoa kevyttä laukkaa. Rana tuntui ihan normaalilta, ja todella kevyeltä.

Kun edellinen tunti loppui, niin käppäilin Ranan kanssa kouluaitojen sisälle, Tanja ja äiti laittoi radan pitkäksi, jonka jälkeen aloitimme työt. Teimme ensin siirtymisiä, ja katsoimme suoruutta ja vaadimme takaset liikkeelle. 

Suurimman osan tunnista menimme ympyrällä ja laitoimme palasia oikeille paikoille. Lopputunnissa tulimmekin B:3 radan pari kertaa läpi, sillä se ohjelma on kahden viikon päästä kenttä P-SM kisoissa!

Hyvän radan jälkeen hyppäsin satulasta alas, purin varusteet, laitoin verkkoloimen niskaan, mella/elektrolyytti veden naaman eteen, ja taluttelin tammaa.

Lopulta lastasimme, ja ajelimme takaisin kotiin. Kello läheni jo yhdeksää illalla, joten loimitin Ranaa, ja vein molemmat yöksi ulos.

Tänään mulla olikin uusi tuttavuus kameran kanssa vierailulla, mutta hänestä myöhemmin.

Kun tämä kuvaaja lähti niin teimme pikkulaitumet loppuun ja ajattelin viedä molemmat syömään vihreää pariksi tunniksi.

Hain ensin Kirjavan tarhasta ja päästin sen laitsan portilla irti, pelkäsin vähän että se lähtee laukkomaan pellolle, mutta poni ei yllättänyt vaan laski päänsä maahan niin että jouduin työntämään sen persuksen aitojen sisäpuolelle, jotta sain edes portin kiinni.

Seuraavaksi hain katkeria katseita heittelevän tamman hiekkatarhasta. Tamman ilme kyllä muuttui heti kun se tajusi että häntäkin viedään kohti vihreää peltoa. Päästin tammankin portilla irti, ja tämäkin teki ponit, ja lopulta joutuin tönimään jättipersettä aitojen sisäpuolelle.

Tänään mietin, että miten maltan lähteä Syksyllä takas kouluun. Mulla on täällä kotona kaikki mitä ihminen onnellisuuteen tarvii, ei täältä halua lähteä pois. Ei ole mitään ihanampaa kuin aamulla herätä kuulemaan nälkäisiä matalia hörähdyksiä.

Sekä päivällä katsoa oman huoneen ikkunasta pellolla laiduntavia hevosia. 

Ja illalla antaa viimeiset heinät, pussata molempia turvalle, silittää kaulalta ja sanoa että nähdään aamulla.

Rakastan nuita molempia niin paljon :')

Rocky Royal

Mulla on nyt monta postausta tulossa, ajattelin tunkea ne ensin samaan, mutta siitä olisi tullut niin sekava postaus että päätin nyt tehdä muutamat lyhyemmät postaukset.

Eilen töissä ratsastin toista kertaa lv-ruuna Rocky Royalilla, joka on tullut tutuksi tosiaan työhommissa sekä paremmin raveissa.

Sari, Royalin omistaja pyysi minua taas taivuttelemaan ruunaa ja suostuin toki. Selkään menon kanssa oli ensimmäistä kertaa ongelmia. Ei siis mitään pahoja, mutta poika vaan vähän hätääntyi ja veti selän kaarelle minun ponnistaessa satulaan. Sari kuitenkin piti Royalia kiinni ja rauhoitteli sitä.

Ratsastin taas kentällä, tarkoitus siis taivutella hevosta ja venyttää. Royal käveli paljon reippaammin kuin ensimmäisellä kerralla, tosiaan pohkeista se ei ymmärrä paljon mitään. Tein ympyröitä ja pieniä voltteja, jolla hevonen joutui kääntymään koko kroppansa läpi.

Ratsastin noin 20min käyntiä. Royal alkoi taipua jo ihan rehellisesti ja kulki jopa hyvässä rennossa muodossa. Olihan mulla hauskaa maiskutella menemään. Huippu tapaus!

Kiitos kuvista Pinjalle :)

Tervon kenttäkisat + VIDEO

Huhhuh, rankka ja huippu reissu takana. 

Mun ja Ranan ensimmäiset kenttäkisat on nyt ohi, ja innolla odotetaan jo seuraavia. Tervon kisat anto mulle taas tosi paljon itseluottamusta, joka vähän hiipu Pikkaralan kisojen myötä. Nyt on taas todistettu että kenttäratsastus on kuningaslaji ja se jyrää ylivoimasesti muut kisat. Rakastan kenttäkisoja, aivan parasta.

Lähdimme ajelemaan Tervoon lauantaina aamupäivästä, mukana siis porukat, Hercules, minä ja poikaystäväni Julle.

Kisapaikalla purimme tavarat, ja totesimme että etelän aurinko ehkä tappaa meidät, lämpö oli jotain aivan kauheaa verrattuna Ouluun. Kävimme Jullen kanssa taluttamassa Ranan, jonka jälkeen se pääsi jabaan lepäämään.

Katsoimme kisoja, ja illan päälle varustin tamman ja lähdin maneesiin ratsastamaan.

Ratsastin kevyesti kaikki askellajit läpi, jonka jälkeen kävelytin vielä hyvin. Jabassa kylmäys ja ruokinta.

Kävimme illalla kävelemässä Jullen kanssa jo tuttarin radan, joka ehkä vähän järkytti mua. Itse radan alue ei ollut ongelma, aavaa peltoa vaan, jonkuverran ylämäkeä, alamäkeä. Mutta radassa oli paljon pitkiä laukkapätkiä, rinne jonka päällä tukki, ja siitä suoraa jyrkkä alamäki, hautaa, vettä, sun muuta jännää. 

Lauantaina aamulla heräsin ruokkimaan tamman, koulustarttini oli lähellä klo 10, joten ei ollut kiirettä sillä olimme letittäneet Ranan jo edellisenä iltana. Menin vielä ruokinnan jälkeen hetkeksi nukkumaan.

Heräsin uudestaan 8 aikaan, jolloin lähdin taluttamaan tammaa, ja sillä välin äiti siivosi karsinaa.

Puol 10 aikaan istuinkin koulusatulassa nuttura tiukalla. Kouluverkka oli maneesissa, ja Ranan entinen omistaja Anu oli verkkaamassa meitä. Verkassa tamma olisi voinut olla vähän pyöreämpi ja energisempi, mutta kamala kuumuus veti vähän pattereista tehoja.

Kouluosuus meni ihan ok, en ite ollut kauhean tyytyväinen. Rana olisi voinut olla paljon paremmassa muodossa ja lisäykset ei lähtenyt niin hyvin. Mutta ihan hyviä pätkiä! Prosentteja napsahti 65%

Koulustartin jälkeen nopeasti karsinaan, vettä Ranan naaman eteen, estekamppeet päälle ja satulaan. Olin kävellyt radan jo ennen koulustarttia, joten tein kevyen verkan Anun opastuksella, jonka jälkeen kävimme hyppäämässä Ranan kanssa helposti ja puhtaasti estekokeen.

Rataesteiden jälkeen tamma suihkuun, kävelytykseen, kylmäykseen ja karsinaan lepäämään.

Estekokeen jälkeen olikin päivä aikaa hengailla, katsella kisoja ja odotella illan kohokohtaa eli maasto-osuutta!

Mulla iski niin paha pentukuume, että ette uskokkaan! Aivan syötävän suloinen :3

12 aikaan kävin maastoradan näytössä, jonka jälkeen kävelimme radan vielä Anun kanssa kahdestaan. 

Päivällä kävin vielä taluttelemassa tammaa ja laittelemassa valmiiksi maastovarusteita. 

Starttini oli n. 17.34, joten kapusin kyytille tasan aikoihin ja lähdin kävelemään verkkaan. Verkassa tamma oli aika vaikea niinkuin Anu sanoi, se kuumui muista hevosista todella paljon. Veteli uukkareita, pukitteli, hyppipystyyn ja veteli omia laukkasoolojaan. Hyppäsin kolme hyppyä, muuten kävelin ja laukkasin rentoa laukkaa. 

2 minuuttia ennen lähtöä kävelin lähtöpaikalle päin, Rana taas kuumui aika paljon kun Paavo Huttunen kruisasi maaliin meidän ohitse. 

Saatuani "ratsasta" luvan, niin tammasta katosi se hörhöily ja pelleily, ja se keskittyi aivan kympillä rataan.

Otin alkuradan varman päälle ja menimme aika rauhassa, mutta pikkuhiljaa pääsimme kunnon ratalaukkaan. Selvisimme siis maaston puhtaasti ja hienosti vaikka ratsastaja taisteli koko radan läpi jalan suonenvedon kanssa, perkele!

Maastostartin jälkeen oli taas se uskomaton fiilis mitä oon ikävöiny, sitä on mahdotonta kuvailla, se on vaan jotain niin hienoa.

Kävin ravaamassa tamman maneesissa ja kävelemässä tiellä, jonka jälkeen ruuvasimme hokit pois, käytimme Ranan pesulla ja veimme karsinaan juomaan.

Tässä välissä lähdinkin palkintojenjakoon hakemaan keltaisen ruusukkeen, eli ekoista kenttäkisoista 5.sija! Tästä on niin hienoa jatkaa.

Olimme kotona 1 aikaan yöllä, kävelyttelin tammaa ja laitoin sen tarhaan hetkeksi kävelemään ja piehtaroimaan. Purin tavarat, jonka jälkeen vein tamman talliin Papun seuraksi. Laitoin kylmäsavet jalkaan, vein aamuksi heinät ulos ja lähdin nukkumaan.

Tänään aamulla heräsinkin aamutalliin, jonka jälkeen painelin onnellisena takasin sänkyyn. Päivällä siivosin tallin, laitoin kisakamppeet paikoilleen, juoksutin Arttua, ratsastin Ranan, hoidin Papun.

4 aikaan mulla alko työt ja lähdettiin Ouluun raveihin, joista pääsin kotiin vasta 10 jälestä. Olin ottanut hepat sisälle ennen raveja, ja pahaa teki kattoa kun raukat kökötti sisällä, ja Ranallakin oli jalat aika lämpimät kisojen jäljiltä. Vein hepat nyt ekaa kertaa yötä ulos, tekee niin hyvää Ranalle kävellä nesteitä pois, ja mikäs sen parempaa jännevammasellekaan kun olla ulkona?

Pitää herätä yöllä pari kertaa kurkkaamaan että onhan kaikki kunnossa, ja aamulla taas töihin.

Tässä vielä kisakooste Tervosta!

Tässä linkki videoon.

Tanjan kouluvalmennus

Hurautimme tosiaan nyt illalla Virpiniemeen kohti Tanjan kouluvalmennusta. Ajelimme matkan n.20 minuutissa, jonka jälkeen pysäytimme auton asvaltti parkkipaikalle.

Purimme tamman ja laitoimme sen treenikuntoon. Hyppäsin koulusatulaan ja lähdin kävelemään kentälle. Verkkasin itsenäisesti, jonka jälkeen Tanja otti meidät silmiensä alle.

Ensimmäiseksi tein kaikissa askellajeissa vain niin, että kävelin rataa uraa pitkin suoralla, rauhallisella ja pyöreällä hevosella. Kun saimme tamman tasaiseksi edestä kaikissa askellajeissa suoralla niin aloimme tulemaan rataa.

Oli aivan ihana olla Tanjan rääkättävänä pitkästä aikaa, oli oikein ihana kun joutui junttaamaan joitain kohtia monta kertaa uudestaan ja uudestaan, aivan niinkuin Papunkin kanssa. Teki niin hyvää!

Tanja laittoi mut istumaan todella takakenoon, jotta pystyin paremmin istumaan kunnon ravissa sekä saimme Ranakin käyttämään kroppaansa kunnolla. Kun kunnon ravi löytyi, niin meiltä lähti upeat keskiravit ja keskilaukat! Tanja kehui hurjasti juuri nuita keskiaskellajeja, sekä käyntiä joka tammalla on tosi vahva.

Super tamma <3

Ravissa mun pitää suoralla laskea rytmiä, ettei se kiihdy sekä olla tarkkana Ranan suoruuden kanssa. Volteilla mun pitää taas ratsastaa ravia eteen eikä ylitaivuttaa. 

Keskiraveissa vain rennosti, ilman kiirettä. 

Mua rupeaa aina naurattaan vaan niissä keskiraveissa kun Rana lähtee lisäämään kunnolla, tunnen itteni niin pikkutytöksi siellä kyytillä. Se on niin hieno fiilis kun hevonen lähtee joka lihastaan käyttäen korkeaan keskiraviin. Ei sellaseen ponitikutukseen vaan oikeasti kunnon keskiraviin.

Laukassa mun pitää taas muistaa vaatia tamma tarpeeksi pyöreäksi, eikä lähteä vain humputtamaan sen mukana. Minun on istuttava kunnolla syvälle satulaan ja ratsastettava sitä laukkaa. Lisäyksiin se räjähtää ihan kunnolla ja oon taas kun rukkanen kyytillä, mutta kun teimme valkassa toistoja lisäyksien kanssa niin Rana alko tulemaan tosi nopeasti takas. 

Loppuraveissa ratsastimme Ranaa eteen-alas sekä laitoimme minut keventämään suoraan alas eikä takakaarelle. Kävelin loppukäynnit mäkiä ylös alas, jonka jälkeen kävelimme vinkalle jossa odotti lämmin melassi/elektrolyytti vesi. Purimme varusteet ja lastasimme tamman. Ajelimme kotia kohti Papun luokse. Tamma pääsi karsinaan syömään ja kylmäykseen.

Pakko näyttää teille vielä tämän laadukkaan puhelin kuvan avulla kuin tamma syö iltaruokansa. Se ottaa kaurat kupista, mussuttelee pitkin pöytää ja vesikuppia, jonka jälkeen se uudelleen syö ruuat pöydältä, fiksua eikös niin? Tai sitten ei.

Väsyneitä eläimiä ja pääsykokeita

Aamulla heräsin herätyskellon pirinään ja nousin aamutalliin, heti silloin jo oli kauhian lämmin ja tuntui jotenki aivan ihanalta kun oli valosaa ja linnut laulo.

Annoin molemmille leipää kuppeihin, ja menin ottamaan Ranalta kääreet pois, harjasin jalat ja laitoin tarhasuojat takajalkoihin.

Vein tamman ensimmäisenä ulos, jonka jälkeen nappasin ponin päitset koukusta. Kokeilin Papun jalan, joka tuntui todella hyvältä. Talutin tokkuraisen kirjavan ulos, hitain askelin ja rauhallisesti. Poni käveli todella hyvin ulos, eikä ollut edes niin jäykkä mitä yleensä.

Vein 10 aikaan hevosille paljon heinää, ja täytin vesiastiat. Kävin vielä lisäämässä Artullekkin ruokaa. Lähdimme äitin kanssa Ruukkia kohti, sillä mulla oli pääsykokeet ratsastuksenohjaaja linjalle. Pääsykokeet meni tosi hyvin, menin ratsastuskokeen Sintillä, joka ei ole ehkä koskaan ollut hypätessä niin rauhallinen. Super tamma! 

Kotimatkalla pysähdyimme K-maatalouteen ostamaan Ranalle Krafftin täydennysrehua, melassia, kivennäistä, elektrolyyttejä, talikkoa, vitamiineja ymsyms.

Lisäksi Papu sai banaaniliketin viikonloppua varten kun se joutuu jäämään yksin kun me lähdetään Ranan kanssa Tervoon kenttäkisohin.

Kotiin saavuttua purin tavarat ja menin siivoamaan Artun kanssa tallin. Yleensä poju vetelee täyttä pukkilaukkaa koko siivouksen ajan, mutta tänään se simahti kuumuuden takia yllättävän nopeasti ja lopulta se löhösikin karsinassa varjonurkassa.

Nyt lähden laittamaan Ranaa valmiiksi kouluvalmennusta varten, luvassa siis viikonlopun kisaradan treenaamista :)

Kuvapläjäys kisoista

Kiitos kuvista Salla Myllymäki ja Pinja Räinä !