VIDEO !

Pieniä mietteitä meidän tulevaisuudesta

Anonyymi sanoi...

"mitä joudutte jättää pois elämästä? katotaa et jos ette tyylii saa hypätä kenttää tms, niin kohta sul on uus ja eipä papu kiinnostakkaa"

27. joulukuuta 2013 12.48

Sain edelliseen postaukseen tuollaisen kommentin. Alussa nauroin vain tuolle, hetken päästä koin vihaa ja nyt olen vain sanaton. En ymmärrä noin katkeria ihmisiä, en vain ymmärrä. Rehellisesti sanottuna niin mitä tuollaisen kommentin kirjoittajan päässä liikkuu, aivan niinkuin minulla olisi oikeasti voimia ruveta katselemaan tuollaisia kommentteja. 

Kiitos teille muille ihanille kommentoitsijoille, teistä on suuri tuki :')

Eli nyt kuntoutamme Papun kuntoon, siitä tulee vielä oivaponi. Vaikka kuntoutuksessa menisi kuinka kauan aikaa, niin minä kyllä jaksan. Paparazzie on elämäni valo, ja rakastan sitä enemmän kuin mitään. Ihminen pystyy olemaan todella heikko ja murskana, mutta se jaksaa taistella niiden asioiden eteen joita se todella rakastaa.

Mitä meidän kilpailu-uralle tapahtuu? Se loppuu tähän. Vaikka jalka tulisi kuntoon, siinä on aina se pelko, koska tuollaiset vammat uusiutuu helposti. Unohdamme kenttäkisat, estekisat. Emme palaa enää niihin, emme koskaan. Jäi kyllä mahtavat muistot, kiitos Paparazzie. Surullistahan tämä on, koska miettii kuinka hienosti poni pärjäsi kisoissa. Se oli mahtava kisaponi.

Saatamme joku päivä startata jotain koulukisoja tai länkkäkisoja. Mutta tällä hetkellä minua ei voisi vähempää kiinnostaa kisat, haluan vain saada rakkaalta kivut pois, haluan saada sen kuntoon, jotta voimme aloittaa yhteisen uuden elämämme. Vaihdamme polkua jota kuljemme, mutta jatkamme silti rinnakkain, aina.

Kun poni on siinä kunnossa että sitä saa alkaa kuntouttamaan selästä käsin, niin pidän vielä kuolaimet suussa. Mutta kun poni on kunnossa nakkaamme suitset pois ja alamme tekemään kaiken kaulanarulla tai ilman. Leikimme, pelaamme, harjoittelemme kaikki mahdolliset temput, pidämme hauskaa, nautimme elämästä ja kasvatamme luottamusta ja suhdettamme. Emme stressaa enää mistään, vaan teemme asioita joista nautimme. Silti teemme selvät tavoitteet joihin pyrimme. Joku päivä pystymme tekemään ihan mitä vain ilman mitään varusteita, joku päivä olemme kasvaneet yhteen. Rakastan sinua.

Jos olisin tyttö joka vaihtaisi ponista parempaan, ja kun ikä loppuisi niin hevoseen ja taas vaihtelisin hevosia kun niiden taso loppuisi. Jos olisin tälläinen niin minähän olisin myynyt jo Papun kesän lopussa ja treenaisin tällähetkellä jonkun hevosen kanssa. Mutta tässä ollaan, poni-ikäni on loppunut, kuntoutan parhaankaverini kuntoon ja jatkan poneilua pitkin peltoja. Ei elämä ole pelkkää menestystä, treenaamista tai kilpailuja, ne ovat vain pieni asia sen rinnalla mitä hevosen kanssa voi saavuttaa. Sen asian kun kerran tajuaa saavuttavansa eläimen kanssa, on sellainen että se muuttaa elämäsi, ajatuksesi ja näet kaiken erillätavalla. Jokainen hevosihminen ymmärtää tuonkin omalla tavallaan ja voi miettiä sitä henkilökohtaisesti.
Joillekkin hevosharrastus on vain kisojenkiertelyä ja hevosten vaihtelua. Minä en kuulu siihen joukkoon, Paparazzie on minun perheenjäsen, parasystävä. Perheenjäsenet pysyy, ja niiden eteen tehdään uhrauksia, ja niitä rakastetaan vaikka mitä tapahtuisi. Paraskaveri on tukena kun sitä tarvit, olet vastineeksi tukevana olkapäänä kaverillesi. Papu on ollut minun tukena aina kun olen taistellut omassa elämässäni vastavirtaan, nyt on minun vuoro olla sen tukena.

Olen valmis taistelemaan sinut kuntoon, koko perheeni on valmis. Teemme aivan mitä vaan vuoksesi. Olet niin rakas :')
Se asia jota näen silmissäsi, on jotain mitä muut ei voi ymmärtää. Sinussa on jotain niin uskomatonta, en ole ikinä lyhyen elämäni aikana tuntenut mitään niin voimakasta kuin mitä näen sinussa. Olemme voittamaton pari, me emme luovuta vaikka muu maailma luovuttaisi. Kävelemme yhdessä loppuun asti. Joku päivä voin vielä silittää kaulaasi, katsoa silmiisi ja kuiskata korvaasi että selvisimme tästäkin vastoinkäymisestä.

I won't give up on us
Even if the skies get rough
I'm giving you all my love
I'm still looking up

Klinikalla

Menin iskän kanssa tallille 1 aikaan. Iskä laittoi vinkan valmiiksi matkustusta varten ja minä menin laittamaan Papua. Purin jalasta kääreen, ja talutin varovasti pesupaikalle. Poni käveli todella hyvin ja reippain askelin pesupaikalle, jossa pesin sen takajalat. 

Pesun jälkeen kävelimme taas hurjan hienosti käytävälle, ja käärin jalan ja laitoin kuljetussuojat. Harjauksen jälkeen nakkasin takin kirjavan selkään ja suuntasimme ulos. 

Papu oli aivan mielissään kun pääsi vähän haistelemaan ulkoilmaa, se katseli korvat hörössä ympärilleen vähän aikaa, jonka jälkeen se huomasi traikun jonka vieressä iskä odotti takapuomin kanssa. Poni otti askeleet kohti vinkkaa, ja pääsimme turvallisesti kyytiin ilman että jalka teki sen suurempaa taivutusta lastaussillalla.

Lähdimme matkaan vähän ennen puolta kahta, ja olimme perillä juuri sopivasti kahdelta. Jäin hengailemaan Papun kanssa traikkuun, kun iskä meni ilmoittautumaan sisälle. 

Aikataulut olivat kuitenkin todella paljon myöhässä, joten Papu ohjattiin vieraskarsinaan odottelemaan. 

Talutin ponin karsinaan, ja täytin vesiastian sekä kiinnitin heinäverkon seinään.

Isopoika kun näkee ikkunasta :3

Vihdoin ja viimein pääsimme klinikalle sisälle. Lääkärinä meillä oli taas Jantien van Haaften. Hän kokeili molemmat etujalat ja kyseli vasemman etujalan vammasta (uusivamma). Tämän jälkeen suuntasimme ulos, ja hän katsoi miten Papu käveli jalalla. Papereihin ontuminen oli merkattu 2/5 asteiseksi. Kävelessä ontumisen huomasi vuohisesta joka painui alemmas kun siihen tuli paino. Tätä ei tapahtunut oikean etusen kanssa. 

 Menimme takaisin sisälle. Molemmat etuset ajeltiin kaljuksi, ja ne valmisteltiin ultraukseen.

  Ja tietenkin poniparka rauhotettiin tätä toiminpidettä ennen..

Uudessa vammajalassa, eli vasemmassa todettiin pinnallisen koukistajajänteen vamma. "VEJ pinn koukistajajänne turvonnut, palpaatioarkuutta. Vaurio löytö alue 1-3a, 3b normaalirajoissa. Jänne hypokaikuinen, epätasainen kaikuinen ja 2-2,5x normaalin kokoinen"

Seuraavaksi oli oikean etujalan ultra, eli vanhan vammajalan tarkastus. Ja se jalkahan oli täysin kunnossa! Niin kunnossa, että sen puolesta olisimme voineet aloittaa normaalin treenin. Jotain positiivista :)

Nyt jatkamme siis vasemman jalan parannusoperaatiota. Hoidoksi määrättiin seuraavaksi 3 viikoksi karsina/sairastarha lepoa. Metacamia 450kg mukaan, 7 päivän ajan. Tietenkin jalan kylmäys on tärkeintä, ja sen teemme edelleen sen 3 kertaa päivässä.

3 viikon päästä menemme tosiaan takaisin klinikalle tutkimuksiin, jolloin katsotaan minkälainen hoito on parempi jalalle. (mahd. shockwave tai PRP)

Iskä jäi hoitamaan paperiasioita, ja me murun kanssa suuntasimme ulos. Sidoin ponin traikkuun kiinni, laitoin loimen, sidoin jalan, laitoin kuljetussuojat. Kävelytin sen traikkuun ja laitoin kiinni. Tämän jälkeen kävelin laittamaan takapuomin, lastaussillan ja yläverhon kiinni. 

Menin jutskailemaan Papun kanssa traikkuun sen aikaa kun iskä oli hoitamassa paperiasiat loppuun. Matka sujui hyvin, tallilla talutin ponin käytävälle, otin kaikki kamppeet siltä pois, harjasin, laitoin villakääreen jalkaa. Tällä aikaa iskä oli siivonnut karsinan, joten poni pääsi puhtaaseen karsinaan lepäämään.

I will be your guardian angel

Huomenna klinikalle tutkimaan jalka, ilmoittelen teille luultavasti heti mikä on tilanne.

 

 

I'll come for you, if you only ask   
And there i'll stand  
Just for you

And if you cry, i'll hold your head up high
I'll be there by your side
I will be your guardian angel
         
In the garden of lonely love
I'll wait for you, 'till the time will come
When i see you smile
Just for me

I will do the things that I can to light your life and see you smile

Myynnissä hieno kenttähevonen !

Kävin tänään ratsastamassa vihdoin ja viimein tällä hevosella, jolla minun olisi pitänyt käydä tuuppimassa jo aikoja sitten. 

Kyseessä on siis hieno liikkeinen kenttäkäytössä ollut hevonen, joka hyppää aivan mitä vaan. 

Hevonen on ollut koulukasvattajalla, joten on todella osaava myös koulupuolella mutta silti koulupuolessa on työstämisensä. Hevonen on suustaan aivan älyttömän herkkä, joten toimii todella hyvin painoavuilla. Tarvii rauhallisen ja määrätietoisen ratsastajan joka ei hermostu jos asiat eivät tapahdu hetkessä.

Ihanaa hevosessa on tietenkin luonne joka on aivan 10+, minä joka en niin paljon hevosista välitä niin tykästyin juuri tuon hevosen persoonallisuuteen, eloisuuteen, ystävällisyyteen ja rauhallisuuteen.

Hevonen asustaa tällä hetkellä Oulussa ja hintapyyntökin on alle 10 000e varusteineen. Ostakaa joku ihmeessä hieno hevonen  :) 

Kyselkää lisää. Huom ! Minähän en siis omista tätä hevosta, vaan kävin treenaamassa omistajien pyynnöstä, ja he saivat jonkinsortin videomateriaalia itselleen. En itsekkään tiedä tästä hevosesta tämän enempää, mutta saan kyllä teille haluamalle lisätiedot.

Haaste hevosenomistajalle

Kiitos haasteesta Kiki !

Kerro hevosestasi: rotu, taso ja hieman luonnetta

Paparazzie on ollut minulla reilu 3-vuotta, se on -05 syntynyt tanskalainen kirjava ruuna. Papu aloitti kisaamisen minun kanssa heB/110cm. Kenttää kisasimme nyt edellisellä ja viimeisellä kaudellamme ponien helppoa. Luonteesta lyhyesti.. Papu on todella persoonallinen, viisas ja innostunut poni. Se on aina valmis oppimaan kaikkea uutta, se rakastaa halailua enkä ole oikeastaan koskaan nähnyt sitä ns. "pystyyn kuolleessa" tilassa, muutakuin rauhotusaineen alaisena ;) 

Positiivinen puuha-pete !

Hevoset vai ponit?

Ehdottomasti ponit. Olen täysin ponityttö ja tulen paremmin toimeen ponien kuin hevosten kanssa. En vain osaa ratsastaa isoilla ja hitailla hevosilla. Olen tottunut nopeisiin ja äkäsiin tapauksiin. Poneissa on enemmän luonnetta, poneissa on sitä jotain !

Ensimmäinen poni, jolla ratsastit itsenäisesti enemmän?

Oikeastaan näitä karvaisia koo-usettaja poneja on kaksi, jotka olivat elämässäni yhtä aikaa, ja olivat kummatkin yhtä tärkeitä, ja kummatkin itkettivät minua tempauksillaan yhtä paljon.

Enkeliponi Cherry, jolla aloin käymään yksityisvalmennuksissa ja aloin jopa kisaamaan. Cherry oli tosiaan valmentajani poni, joten hän antoi minulle täydet oikeudet kilpailuihin. Kisasimme vaihtelevalla itkumäärällä ja menestyksellä HeC/70cm

Big-Drico "Riko" Tästä ponista tulee ensimmäisenä mieleen se, kun yritin ratsastaa sillä kentällä ja poni lähti aina kuskaamaan minua pitkällä sivulla ja puotti minut seuraavaan kurviin ja jatkoi tiki-tiki ravia tallin ovelle tai vihreälle heinälle. Äitini sai aina kunnon naurut kun tämä sama toistui useita kertoja saman ratsastuskerran aikana, ja minä vain itkin..

Ajoin Rikolla ravikortin ! Riko opetti minulle aivan älyttömästi, uskomaton karvakorva :3

Kengätön vai kengällinen? Kenkien koko hevosellasi?

Papu käyttää nyt kenkiä kokoa 2. Nyt kun poni on karsinalevossa niin olisi aivan mahtava jos se olisi ilman kenkiä, mutta kyllä muuten tykkään kun ponilla on kengät jalassa. Muistan alkuaikoina kun Papulla ei ollut kenkiä, ja sen kaviot lohkeilivat, se arko jalkoja kivikolla ja talvella ei uskaltanut revitellä kunnolla hiittilenkillä. Kunnon hokit alle niin kyllä uskaltaa revittää !

Tarhaatko hevosesi yksin vai laumassa?

Papu tarhasi Ruukissa Shetlanninponi tamma Ompun kanssa, mutta Papu ei sairasloman vuoksi lähde enää Ruukkiin vaan se jää äitin hoitoon kotiin. Oulussa se tarhaa yksin, sitten kun pääsee ulos.

Ratkaiseeko hevosessa enemmän luonne vai ulkonäkö?

Jos ajattelee esim. Papua, niin ulkonäköhän herättää huomiota ja minä kun rakastan kirjavia niin ponihan vei sydämeni jo silloin kun se seisoi kanojen seassa ison mahansa kanssa. Luonteella on yhtäsuuri painotus kuin ulkonäöllä. Papulla on vaan asiat niin että sen ulkonäkö on suloinen ja luonne on täyttä kultaa. Rakastan.

Klippaus: puolesta vai vastaan?

Vaikea sanoa, klippasin Papun syksyllä, ja nyt se tuntuu niin turhalta koska poni ei liiku. Se voisi aivan hyvin olla kilometri karvalla. Eri asia jos reenaisimme normaalisti niin reeni sellaisen karvan kanssa olisi aivan kauheaa niin hevoselle kuin ratsastajallekkin jälkihoitoja ajatellen. Riippuu niin paljon tilanteesta, hevosesta ja sen käytöstä.

Pahin tippumisesi?

Ensin tuli mieleen Rovaniemen kisat kun tultiin Papun kanssa huonosti eräälle okserille ja lensin kyytiltä ja poni laukkasi käsivarteni yli. 

Nyt kuitenkin tulee mieleen viime viikon Antti Jauhiaisen valmennus Sintin kanssa kun kaaduimme..

Kuinka monta loimea hevosesi omistaa?

2 ulkotoppaloimea, sisätoppaloimen, 2 sadeloimea, 2 ratsastusloimea, ötökkäloimen, kasa kuivatus, fleece ja villaloimia.

Kuinka usein hevosesi liikkuvat?

Silloin kun kaikki oli hyvin, niin Papu liikkui joka päivä. 1-2 kevyttä päivää viikossa, jolloin leikittiin tai mentiin kaulanarulla, tai juoksutettiin. 

Oletko varovainen vai uhkarohkea ratsastaja?

Ennen olin todella reikäpää ja olen kyllä vieläkin, mutta nyt nämä kaatumiset ja jalkavaivat alkavat kummittelemaan kallossa. Ja alkaa vähän miettimään enemmän miten vaarallista jokin asia saattaa olla ja miten voisi ennalta ehkäistä ongelmia.

 

 

 

Bannerikisa

Kiitos kaikille osallistuneille ! Sain sähköpostiin hienoja bannereita, ja kaikkein hienointa on oikeastaan mahdotonta sanoa. Säilytän kaikki bannerit ja saatan vaihtaa niitä mielen mukaan. Koitan iltaan mennessä vaihtaa mieluisimman bannerin käyttöön. Kiitos vielä kaikille <3

 Mikä oli sinun mielestä hienoin?

Papun jalasta, Jouluaatto talleilut

Ensin vähän tietoa Papun jalasta..

Eli päivystävä kävi katsomassa tukkiturvonnutta jalkaa, ja totesi ongelman aika vakavaksi. Kyseessä on luultavasti isot jännevammat, sekä ehkä jotain muuta. Papu syö nyt metacamia ja kököttää karsinassa päivät pitkät. 

Alussa se ei laittanut yhtään painoa jalalle,mutta nyt se pystyy jo tukemaan jalalle ihan kunnolla. Etusia on kylmätty 3 kertaa päivässä, ja kääritty alussa Back on Trackkiin, mutta nyt villaan. 

Papu menee perjantaina klinikalle, jolloin jalka tutkitaan perusteellisesti, ja saadaan varmuus kaikesta.

Tänään aamulla kävin 10 aikaan tallilla. Otin villakääreen pois, pistin kylmäyspatjat, otin villaloimen pois, mittasin kuumeen (36.7), harjasin, annoin lääkkeen, siivosin karsinan. Annoin ponille heinää karsinan siivouksen jälkeen, ja otin kylmäyspatjat pois ja käärin taas jalan. 

Äskön kävin taas tallilla. Melkein samat hommat.. Kääre pois, kylmäyspatjat etusiin, loimi päälle, heinää naaman eteen, patjat pois ja kääre jalkaan. Sekä tietenkin hurja määrä rapsutuksia <3

Huomenna sitten Papu kävelee pesupaikalle jalkojen kylmäykseen. Katsotaan miten jätkä tallustaa käytävän toiseen päätyyn..

Vaikka tilanne meillä ei ole paras mahollinen, niin silti nyt nautitaan joulusta ja vietetään mukava päivä. Hyvää joulua kaikille <3

Tilannepäivitystä..

Eläinlääkäri ei ole vieläkään ilmoittanut itsestään mitään, täytyy vain odotella..

Käytiin äitin kanssa äskön tallilla katsomassa ponin tilannetta, joka oli pysynyt aikalailla samana. Laitoin ponin jalkaan heti ensimmäisenä kylmäyssuojan. Mittasin kuumeen, joka oli 37.2. 

Harjasin, halailin, annoin heinää ja rauhoittelin. 

Kylmäyksen jälkeen jalka näytti tältä...

Kirjava ei laittanut jalalle vieläkään paljon ollenkaan painoa, sen takapääkin kramppasi välillä. Se veti mielellään tuon kipeän jalan eteenpäin ja laittoi kaiken painon oikealle etuselle. Tämä vasen jalkahan ei siis ole se aikaisemmin kipeänä ollut jalka, vaan oikeaa on paranneltu sen luukalvokohouman takia.

Joko tarhassa on tapahtunut jotain, tai sitten tämä johtuu vain väärästä kengityksestä, josta en kyllä nyt ala tänne enempää kirjoittamaan. Pääasia nyt saada Papulle apua..

 Kylmäyksen jälkeen laitoin jalkaan Back on track patjan ja fleecepintelin.

Papun hengitys oli aika raskas, sieraimet valuivat vähän ja silmät olivat todella väsyneet. Silti poni painoi vain päätä syliin. Pidin kiinni, silitin ja kerroin sille että kaikki järjestyy.

Nyt siis vain odotellaan...

Sinussa on valo, sinussa on yö
Sinulla on sitkeä sydän joka lyö

Toiset kaatuu, me ei milloinkaan.

Oothan tässä vielä huomenna?

Nyt odotellaan että eläinlääkäri pääsee katsomaan tilanteen. Rakas ei voi hyvin.

Antti Jauhiaisen valmennus lainaratsulla

Tänään oli luvassa ensimmäinen Antin valmennukseni, ja menin koulun hevosella. 

Shira tammalla, -02 syntynyt saksassa hypännyt 110-120cm ratoja aikoinaan. Olin ratsastanut Sintillä aikaisemmin 2 kertaa. Lähdin hyvillä mielin valmennukseen. Verkkailin tammaa hyvin, koska se ei ollut liikkunut tunneilla sinäpäivänä ollenkaan.

Valmennus meni peruspiirtein hyvin, teimme mukavia tehtäviä ja Sintti innostui ihan kunnolla ja siinä olikin sitten paljon ratsastettavaa.

Ollaan puhuttu ratsastuksenopettajan kanssa että alan kunnolla treenaamaan ja kisaamaan Sintillä. Anttikin sanoi valmennuksessa että löysimme yhteisen sävelen melkein samantien.

Ennenkuin menen epäonnistumiseen niiin tässä pieni videopätkä pikkuraketti Sintistä :)

Sintti villiintyi loppuvalmennusta kohden ihan kunnolla ja sitten alkoikin tapahtua. Tulimme kaarevaa linjaa, ja tamma syöksyi eteenpäin kohti okseria enkä kerennyt tehdä mitään. Tässä siis lopputulos..

Vedettiin siis ympäri ja Sintti kaatui mun jalan/lonkan päälle. Alussa jalka ei kestänyt yhtään painoa joten minut passitettiin Raahen tk:seen. Siellä ei oikein mitään ilmennyt, mutta kipulääkkeen voimilla huomiseen ja katsotaan onko jalka missä kunnossa...

Tärkeintä on että Sintille ei käynyt mitään, jalassa vain joku pieni haava. Pahemminkin olisi voinut käydä !

Bannerikilpailu !

Minua alkaa kyllästyttää tuo banneri, joten löytyisikö teidän seasta innokkaita bannerin tekijöitä? Muita vaatimuksia ei ole kuin, että meidän elämämme monipuolisuus näkyisi bannerista, muuten annan teille aivan vapaat kädet !

Julkaisen kuusi mielestäni parasta banneria blogissani, ja tekijän halutessa arvostelen myös hänen bloginsa jos sellainen on. 

Itsestäänselvyyshän on että paras banneri saa kiitosta ja kunniaa sekä pääsee edustamaan minun ja Kirjavan blogia tuohon ylös :)

Banneri tulee olla valmiina 24.12 !

Lähetäthän valmiin bannerin sähköpostiini : sofia.ahtinen@wippies.com

Tässä on muutamia lempparikuviani, joten voitte käyttää niitä tai sitten vanhojen postauksien kuvia.

Kiitos kaikille ihanille, jotka tarttuvat tähän pieneen banneripyyntööni :)