Kaksi päivää Ruukissa ollaan tuupittu maneesissa uuden koulupenkin kanssa. Oon päässy istumaan jo ravissa ihan hyvin ja koulupenkin kanssa oon päässy kunnolla vaatimaan tammaa. Ollaan tehty väistöjä, avoja, sulkuja, lisäyksiä ja jopa muutama piruetin poikanen.
Tuo koulupenkki on kyllä ollu niin ihana piristys meijä elämään ja mullakin on taas sisäinen kouluratsastaja palannut takaisin maanpinnalle.
Meillä oli tänään koulussakin ratsastusta aamulla, ja opettaja kehui että Rana on opettanut mua nyt jo tosi paljon, käsissä on tapahtunut suurin muutos, ne on paljon kevyemmät, tasaisemmat ja rauhallisemmat, jes!
Kaikki kuvat on eiliseltä kun Marjut napsi meistä reippaana tyttönä kuvia maneesin keskellä. Eilisestä jäi kyllä tosi hyvä fiilis. Ratsastin tamman alussa eteen-alas ja vaadin sitä liikkumaan kunnolla, ja se lämpenikin nopeasti ja alkoi käyttää koko kroppaansa huolella.
Tein myös kevyen verryttelyn laukassa, jolloin tajusin etten varmasti pysty istumaan ravissa laukan jälkeen, mutta eihän sitä opi kuin istumalla. Laukassa tamma sai mennä pidemmässä muodossa rentoa isoa laukkaa, niinkuin normaalistikkin verryttelyssä.
Laukan jälkeen aloin kerätä tammaa vähän lyhemmäksi, ja se kantoi itsensä todella hyvin. Keskityin laukan jälkeen alussa pääosin omaan istuntaan ja kun sain sen kuntoon niin tein avoja ja tamma sai laajuutta välittömästi lisää raviin.
Kun avot sujuivat ravissa niin tein pitkän sivun avolla ja käänsin seuraavan pitkän sivun alusta väistölle. Teimme muutamat onnistuneet raviväistöt. Ranasta huomasi heti kuinka se nautti kun tehtävät vaihtuivat ja sillä oli paljon tekemistä. Väistöissä olin alussa itse vähän kujalla kun piti miettiä missä tuon ison otuksen jalat menivät, mutta toistoilla itsekkin pääsin kärryille ja teimme hienoja pitkiä väistöjä hyvillä isoilla ristiaskelilla.
Ajattelin kokeilla väistöjä myös laukassa. Alussa olin silleen että anteeksi mitä tämähän väistää niin pienestä herkästä avusta, aivan huippu tyttö. Oman ihmettelyn jälkeen vaadin lisää ja rupesin ratsastamaan ja teimme muutamat todella hienot laukkaväistöt molempiin suuntiin.
Välikäynneissä jatkoin työskentelyä enkä irrottanut tuota hyvää otetta hevosesta. Pyysin sen rennolle pitemmälle kaulalle ja ratsastin käyntiä niin että se vähän yli-astui takajaloilla ja otti rentoja pitkiä keinuvia käynti-askelia.
Välikäyntien jälkeen siirryimme taas raviin, katsoin että pystyin taas istumaan ravissa. Tamma tuntui niin hyvältä että uskalsin kokeilla muutamat lisäykset. Alussa mua taas nauratti ja tuntui että lensin lisäyksessä aina semmoset kolme metriä ilmaan. Muutaman nauru lisäyksen jälkeen tajusin taas istua ja ratsastaa ja homma onnistui.
Rana kuumui lisäyksistä aika paljon, ja ajattelin fiksuna kokeilla muutamia vaihtoja. Ja ylhäällä näette kuvasarjan meidän "onnistuneesta" vaihdosta, ei ainakaan tytöstä lennokkuutta puutu... Teimme tuon jälkeen yhden onnistuneen vaihdon ja lopetimme ne siihen. Parempi jättää muulle päivälle vaihdot :D
Loppuraveissa annoin Ranan taas venyttää hiukan kaulaansa ja vaadin sitä ravaamaan kunnolla eteen pitkillä sivuilla. Aivan lopussa nakkasin ohjat kaulalle ja tamma sai hölkytellä turpa maassa pitkin maneesia.
Huh, voin sanoa vain että olen niin tyytyväinen Ranaan ja onnellinen siitä kuinka paljon se minua opettaa hevosihmisenä. Sekä tallihommissa sekä satulassa, tämä tekee mulle niin hyvää.
Nyt lähdetään maastohölkälle tamman kanssa, tai siis lähden katsomaan kuinka likainen se on kun eilen pesin sen aivan kunnolla shamppoolla...
6 kommenttia:
Ai että se on hieno! ♥
Hän on ♥
etteenpäin menty hyvä!istut jo ihan erillai ku ekoissa kuvissa ;)johtuu varmaa osittain satulastakin,varmemman näköistä.
jep :) Kyl johtuu toi oma varmuuski satulasta ku toi kenttäpenkki kuitenki siirtää koko kroppaaki laukassa vähä etukenoon, ja eihän se nyt oo niin tukeva kun tollane kunnon tuuppipenkki :D Mutta pikkuhiljaa hyvä tulloo!
mitä pikkuhiljaa KISOIHIN VAAN!! :D
Haha juuu kisakalenteri on katottu jo :p
Lähetä kommentti