Tiistaina mulla oli koulutreenit Virpiniemessä. Harjoteltiin kangilla tulevia koulukisoja varten. Viikon päästä tämä hassu kenttäratsukko starttaa A:ta kangilla, pitäisi esittää avoja ja takaosakäännöksiä. Hauskaa tulee ainakin !
Kaikista tehtävistä selvittiin kunnialla ja saatiin Tanjalta hyvää palautetta. Jos saisi sinne kisoihinkin tuon saman fiiliksen!
Lauantaina lähdimme päivällä ajelemaan Pikkaralaan. Tarkoituksena startata 100cm arvostelulla AM5. Myrsky yltyi niin kovaksi että esteet kaatuili ja lakit lenteli. Tämän takia en saanut Ranalle ees satulaa selkään kun kilpailut peruttiin siltä päivää. Turha reissu siis lauantaina.
Tänään ei todellaakaan ollut turhareissu !
Lauantain luokka 100cm siirrettiin sunnuntai aamulle. Verkassa Rana oli hyvä ja radalla oikeastaan vielä parempi.
100cm perusrata päästiin kunnialla helposti ja nollilla maaliin, ja pääsimme mukaan uusintaan lähtevien porukkaan.
Ajattelin ratsastaa korotetun uusinnan vain kevyesti normaalilla temmolla ja isoilla teillä mutta radalla tamma tuntui niin hyvältä että uskalsin jopa vähän ratsastaa aikaa. Nappasimme uusinnan viimisen okserin alas, mutta sijoituimme silti kuudenneksi. Rata oli vaikea eikä puhtaita tullut paljon. Fiilis oli tosi hyvä uusinnan jälkeen.
Palkintojen jaon jälkeen Rana pääsi sokeripala äitin hoiviin ja minä jäin opettelemaan 110cm luokan rataa. Seuraava luokka jännitti hiukan, sillä sekin oli arvostelulla AM5. Eli siis puhtaan perusradan saaneet ratsukot ratsastavat erillisen korotetun uusinnan.
Otin perusrata verkkaan vain yhden pystyn ja kaksi okseria alle, jonka jälkeen suuntasin radalle.
Ja mitä kävikään... Tamma hyppäsi kaikki esteet hyvin ja puhtaasti ! Koko rata sujui niin helposti ja tempo oli hyvä sekä hypyt lähtivät soppeleista paikoista. Näin varmistimme paikkamme korotettuun uusintaan...
Pienen lepotauon ja uusinnan kertauksen jälkeen hyppäsin satulaan ja kävin verkassa ottamassa yhden 120cm okserin alle ja lähdin kävelemään rataa kohti. Uusinnassa en ottanut yhtään riskiä puomien kanssa vaan ratsastin mielummin tasaista puhdasta rataa. Yhden reippaamman laukkapätkän otin mutta muuten halusin vain hyviä "turvallisia" hyppyjä.
Vedimme korotetun uusinnan puhtaasti maaliin, mutta otimme yliaikaa jonka takia puotimme itsemme sijoilta, mutta voiko olla tyytyväisempi tuohon hevoseen. Aivan huippu radat, mahtava fiilis ja vielä pieni kenttähevonen otti ruusukkeen nuitten estehevosten seassa. Jes!
Uusinnan jälkeen kävin ottamassa maneesissa loppuverkat, jonka jälkeen lähdimme kotia kohti. Kotona tein Ranalle kylmäsavi hauteet ja vein sen ulos ponien luokse.
Tänään lähdettiin päivätallin jälkeen Marjutin kanssa maneesille. Hain Ranan pikkutallista ja ratsastin sen maneesille. Maneesilla aloitin jo verkkailemaan ja odottelin että Marjut tuli mopolla perässä kuvaamaan ja nostelemaan esteitä.
Laukkaverkan jälkeen otin muutamia pomppuja pikkupystylle, jonka jälkeen okserille.
Verkkapomppujen jälkeen alettiin tulemaan minihyppyjä ratana. Pystyä, okseria ja sarjaa.
Tamma tuntui alusta asti tosi hyvältä. Se oli kuulolla, lähti pohkeesta, tuli takaisin, oli innoissaan muttei kertaakaan lähtenyt painamaan. Kun verkkarata pomput oli hypätty niin esteet nostettiin n.100cm korkeuteen ja tulin muutamia lähestymisiä tuolla korkeudella ja otin samaa ratapätkää mitä verkkaesteilläkin.
Muutaman ratapätkän jälkeen nostettiin esteitä hieman ylös. Sai olla niin tyytyväinen Ranaan! Sama fiilis jatkui isommillakin esteillä eikä kumpikaan ruvennut sähläämään. Kunhan vain loikittiin ja pidettiin hauskaa. Rana oli sen olonen että se olisi voinut lähtä hyppäämään isompaa mutta halusin lopettaa tuohon hyvään fiilikseen. Hyppääminen tuntui helpolta ja kevyeltä, huippua !
Vielä kaksi päivää Ruukissa, ja sitten pääsee lopullisesti kotiin. Jes!
Tänään oli ihana päivä pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Käytiin äitin kanssa pitkällä lenkillä Papun ja Ranan kanssa. Käytiin ylittämässä ne pelottavat sillat Papun johdolla, joista emme eilen päässeet Ranan kanssa yli. Papu ei onneksi paljon korviaan hetkauta parista pienestä sillasta. Pienelle kilpahevoselle sillat ovat jotain aivan kauheaa, saattavat sortua ja sillan alla on kuitenkin alligaattoreita...hohhoijjaa.
Lenkin jälkeen äitin ja Papu jäivät kotiin, mutta lähdin vielä metsään laukkailemaan Ranan kanssa.
Kun pääsimme Ranankin kanssa kotiin, niin nappasimme Vividan tarhasta ja laitoimme sen välikköön kiinni. Äiti harjasi ja minä varustin. Oli pakko pyöräyttää varsalle pintelit jalkaan, olihan se kyllä näky !
Kun poni oli puunattu ja varustettu niin suuntasimme sen kanssa pellolle. Annoimme Vividan juosta ylimääräset virrat pois, sekä harjoittelimme tietenkin samalla liinassa juoksemista ja käskyjä. Kaikki sujui todella hyvin.
Alussa kuolaimet oli taas tosi oudon tuntuset suussa, mutta jokaiset ympyrän jälkeen niihin alettiin taas tottua.
Vivida näytti tänään myös todella hienoa ravia!
Juoksutuksen jälkeen otimme muutamat kuvat vielä, jonka jälkeen vaava pääsi tarhaan leikkimään Papun kanssa ja nukkumaan.
Onhan se vaan niin sulonen!
Reippaan tytön lepoaika !
Huomenna pitäisi malttaa lähteä Ruukkiin tekemään näyttöviikkoa, hyi kauhea.. On ollut niin ihana olla kotona näiden kaikkien rakkaiden otusten kanssa. Mutta onneksi tuo viikko on viimeinen, sen jälkeen saan olla ainakin tammikuuhun asti kotona, alan siis etäopiskelemaan ja tekemään töitä eräällä tallilla. Aivan unelmaa kun kaikki kolme saavat olla kotona, Ranakin on onnellisempi kuin koskaan kun ei tarvi enää lähteä Ruukkiin.
