Hevosten talvikuvia

Hui kauhea, oma joululomani alkaa tekemään loppua. Maanantaina lähdemme jo Ranan kanssa takaisin Ruukkiin kun minulla alkaa talliviikko. On ollut aivan ihana olla kotona perheen kanssa, valvoa myöhään, syödä paljon, kuunnella hyvää musiikkia, saunoa paljon ja viettää tietenkin kavio kolmikon kanssa aikaa. 

Eilen kävin Ranalla ravaamassa joen toisella puolella pellolla, jonka jälkeen isoveljeni tyttöystävä ratsasti Papulla ja minä lähdin Vividan kanssa mukaan. Menimme ponien kanssa samalle pellolle joen toiselle puolelle missä kävin Ranan kanssa. Molemmat ponit käyttäytyivät todella mallikkaasti. Papusta sai taas olla ylpeä kun se ei korvaansa hetkauttanut millekkään kun selässä oli kokematon kuski.

Varsan kanssa sain taas keskustella vähän käyttäytymiseen liittyvistä asioista, mutta muutamien korjauksien jälkeen tamma osasi taas olla kiltisti. 

Tänään napsin kaikista hevosista muutamat kuvat pihapellollamme äitin avustuksella. 

Vividalla oli taas keskitttymisongelmia ja vähän ehkä ärsytti seisoa paikallaan kun olisi paljon mielummin voinut tutkia lumisen pellon pohjaa.

Papu oli ehdottomasti taas parhain ja helpoin kuvattava, se on poni joka on aina viihtynyt kameran edessä. Se seisoo korvat hörössä ja mulkoilee kameraan valkuaiset vilkkuen. 

Rana seisoi kuvauksen aikana vähän aikaa paikallaan, jonka jälkeen se alkoi hiippailemaan pikku askelin minua kohti. Tamma katsoi minua isoilla silmillään korvat tötteröllä siihen malliin että "mamma täällä on kylmä, vie mut talliin"

Kuvien ottamisen jälkeen hain Artun tallista ja hipsin sen kanssa sisälle. Jätin Artun huoneeseeni ja lähdin äitin kanssa talliin varustamaan Ranaa. Pakkasta oli reilu -15, joten laitoin kaljulle neitille kaksi ratsastusloimea.

Hyppäsin varustuksen jälkeen satulaan ja lähdin tielle. Kävelin jonkumatkaa tietä jonka jälkeen pyysin tammaa siirtymään raviin, jotta saisimme lihaksia vähän lämpimäksi. Ravasin tietäpitkin metsäreitille, kävimme koko metsälenkin reipasta ravia. Palasimme tielle ja jatkoimme tien hyvänpohjan ansiosta ravia aivan kotipihalle saakka. Lenkin jälkeen jätin kuurasen tamman loimi päällä talliin syömään heinää ja juomaan lämmintä vettä.

Muistattehan kysymyspostauksen, johon voi vielä laittaa kysymyksiä. Alan vastailla kysymyksiin viikonlopun jälkeen kun olen asuntolassa. Kysymyspostaukseen pääset TÄSTÄ

Hyvää Joulua! (Vividan joulukuvia)



Kuulumisia + VIDEO

Vihdoin olen taas blogin äärellä, sain siirrettyä omalta koneelta viikon takaiset videot porukoiden koneelle ja tekaisin niistä pienen koosteen. Muistattehan kaikki kysymyspostauksen, joten laitelkaa kysymyksiä tulemaan jotta pääsen vastailemaan teidän kysymyksiin. Kysymyspostaukseen pääset TÄSTÄ

Ollaan tosiaan Ranankin kanssa kotona joululomalla, joka on mennyt todella nopeasti ja hyvin. Oon vaan heppaillut päivät ja ollut poikaystäväni kanssa.

Ranan kanssa kävimme sunnuntaina Limingassa Salla Aarion estevalmennuksissa, jotka menivät todella hyvin ja Paavon opit olivat jääneet mukavasti takaraivooni. Pitää vaan vaihtaa esteille vähän erinlaista kuolainta.

Tänään kävimme äitini kanssa ihana maastokävely Ranan ja Papun kanssa. Tuntuu niin oudolta kuvitella tilannetta vuosi sitten tähän aikaan, silloin itkin päivät ja tuskailimme perheen kanssa Papun tilannetta. Papun jalan vamma oli tuore ja sen tulevaisuus oli vaakalaudalla. Tänään katsoin tuota samaista ponia joka tallusteli korvat hörössä äitini alla. "Vanha" pieni kenttäponini, nyt se on pitkäharjainen pallomaha. Maailman hienoin pallomaha <3

Papun kanssa aika on mennyt niin nopeasti, ensi syksynä poni on ollut meillä jo 5-vuotta. Ranan kanssa tulee vuosi täyteen maaliskuussa.

Tässä vielä videokooste Papun ja minun maastoretkestä sekä Vividan pukkikohtauksista.


LINKKI



KYSYMYSPOSTAUS

Hei kaikille !

Herätetään tämä blogi taas henkiin ja laitetaan mulle lisää motivaatiota kirjottamiseen. Koulussa on ollut kamalaa hässäkkää kun on pitänyt treenata näyttöihin sunmuuta.

Nyt oon alottanut kuitenkin joululoman ja ajattelin pistää homman käyntiin kysymyspostauksella, eli laita kaikki kysymykset mitä ikinä mielenpäällesi tulee niin kommenttipoxiin!

Kiitos ja hyvää joulun odotusta :)

Kysymyksiä Ranasta?

Meidän tallista?

Papusta?

Vividasta?

Artusta?

Koirista?

Minusta?

Poikaystävästäni/parisuhteesta yhdistettynä hevosharrastukseen?

Tai ihan mistä vaan... Kysymyksiä tulemaan :)

Kuvia lumisateessa + Ruukkiin valmistautumista

Tänään lähdin Ranan kanssa joen toiselle puolelle pellolle, talutin tammaa liinan kanssa ja annoin sen kulkea vähän kauempana minusta ja tohuilla omiaan vähän enemmän. Rana oli tämän viikon tosi vähäisellä liikunnalla huonojen treeni olosuhteiden vuoksi, koen kieltämättä vähän huonoa omatuntoa, mutta minkäs tälle suomen talvelle voi ja jos pimeäkin tulee niin aikaisin että vaikea lähteä maneesillekkaan. 

Onneksi huomenna lähdemme aamulla Ruukkiin niin pääsen treenaamaan taas maneesiin ja hyväkuntoiselle raviradalle, jes! 

Toisaalta tuntuu niin haikealta lähteä taas kouluun, kotona on niin ihana olla näiden kaikkien eläinten kanssa rauhassa. Ilman ketään ihmisiä, rapsutella vain kauraturpia, käydä niitten kanssa retkillä ja leikkiä niiden kanssa pihalla. 

Pakko myöntää että oon tosi erakko ihmisenä kun muutettiin tänne peräkylälle, tämä paikka ja nämä eläimet on opettanut mulle että keihin kannattaa oikeasti luottaa, ketkä on oikeasti niitä rehellisiä ja aitoja, ketkä ei piilottele mitään, ketkä on aina kuuntelemassa jos on jotain murheita tai asiaa, ketkä on aina iloisesti oottamassa sua mihin kellon aikaan tahansa. Ketkä on oikeesti niitä tyyppejä jotka hyväksyy sut just sellasena kun oot, sun ei tarvi esittää mitään. Ne on ne mahtavimmat tyypit, joita ilman en ois tällänen mitä nykyään oon, kiitos hevoset.

Äiti oli kameran kanssa napsimassa Ranasta muutamia kuvia pellolla. Valitettavasti rankka lumisade yllätti meille. 

Seuraavaksi hain Papun tarhasta. Laitoin ruunalle suitset päähän ja kapusin kyytille. Lähdimme käymään pienellä kävelyllä tiellä.

Kaikkien hevosten kuulumiset + KUVIA

Eilen pääsin jo uneksimaan hankitreeneistä hevosten kanssa, mutta iltapäivällä alkoikin sataa joten unelmat kaatuivat siihen. Tänään liukastelin aamutalliin, nakkasin Ranalle ruuat naaman eteen, poneille tupot heinää. Vein aamuheinät ulos valmiiksi, jonka jälkeen nappasin Vividan naruun ja avasin Papulle karsinan oven, kirjava lähti seikkailemaan edeltä tarhaan ja me sipsutimme kengättömän varsan kanssa varoen perässä. 

Viimeisenä vein Ranan ulos jonka jälkeen painelin vielä nukkumaan pariksi tunniksi.

Heräsin ennen päiväheiniä, joten menin siivoamaan tallin ja hoitamaan Arttua.

Kun päiväheinät oli imuroitu tarhan pohjalta, niin nappasin Ranan liinan nokkaan ja vein pellolle. 

 

Nappasin neitiltä takit pois, joten se sai nakuilla ulkona pitkästä aikaa. Annoin tamman hölkkäillä liinan nokassa mitä halusi, ja aivan miten se itse luotti pohjaan. Rana hölkkäili mummotahtia nauttien ilmasta ja katsellen samalla ympärille ja kuunnellen ääniä. 

Ranasta niin huomaa kuinka se viihtyy meillä kotona, pienessä rauhallisessa tallissa jossa käy vain tietyt ihmiset, seuranaan kaksi suloisinta ponia jotka lähtee leikkeihin ja rapsutushetkiin mukaan jos vain tamma viitsii itse ehdottaa.

Kävin tallissa harjaamassa ja loimittamassa tamman, jonka jälkeen vein sen taas ulos ja nappasin samalla Papun mukaani. 

Kävin ensin harjaamassa tallissa karvakasan, jonka jälkeen lähdimme pellolle. Annoin ponin vain aurata vähäistä lunta turvallaan ja tutkia ja touhuta pitkällä liinalla. Irtikinhän tuo olisi pysynyt, mutten halua riskeerata jalkaa näin liukkailla keleillä. 

Pyysin ponia kävelemään liinassa isolla ympyrällä mutta tämä hiukan esitti minulle kunnon vouhotus oriravia, pyysin ruunan käyntiin, jonka jälkeen tämä aloitti taas auraustyönsä turvallaan. Hengailimme ja touhusimme Kirjavan kanssa ja teimme perus maastakäsittely hommia.

Kun olimme tehneet kaikki hommat onnistuneesti muutaman kerran läpi niin suuntasimme takaisin tarhalle, viimeisenä luvassa Vivida.

Totesin että kengättömän pikkuneitin kanssa en lähde peilijäälle liukastelemaan yhtään, joten kävelimme vain pikkupätkän liukkaalla, josta pääsimme lumikohtaan, jossa poni sai kaivaa, aurata ja touhuta. Pyysin veljeäni pitäämään neitiä kiinni jotta sain siitä muutamat kuvat.

Täällä taas

Vihdoin ja viimein sain koneen huollosta. Tulin sunnuntaina kesken viikonlopputallin kotiin Ranan kanssa oman sairastumisen vuoksi. Viime yön nukuin huonosti ja joutuin heräämään buranakaapille. Aamulla olo oli kuitenkin huomattavasti parempi. Hain Artun sisälle, leikin ja hengailin sen kanssa. Arttu otti myös mun vieressä päikkärit, kani levitti itsensä pitkälleen ja sulki silmänsä. Huippu otus!

Tänään menin tarhaan katsomaan Ranan käytöstä päiväheinien syönnin jälkeen. Rana on nimittäin kiintynyt muhun aika kovasti, ehkä jopa vähän röyhkeästi muita hevosia ajatellen. Menin tarhaan ja tamma käveli heti korvat hörössä luokseni. Silitin sitä ja siirryin polvilleni rapsuttamaan Vividaa. Isompi tamma nyrpisti Vividalle naamaa ja koitti taas saada minun huomion. 

Kun tamma huomasi etten anna sille huomiota niin se käveli pois ja sain annettua poneille paljon huomiota. Kun olin pussaillut ja paijaillu Papua niin nappasin Vividan tarhasta ulos ja vein sen jäätiköitä väistellen pellolle.

Äiti kertoi että Vividan käytös oli alkanut muuttumaan taluttaessa, se on alkanut saamaan holtittomia pukkikohtauksia. Huomasin pellolla heti alkuun että ponissa on virtaa, ja tottakai virtaa kertyy kun tiet on jäässä eikä varsa ole päässyt normaaleille retkille. 

Varsa jännittyi ja tuntui turhankin höperöltä. Pohja vaikutti hyvältä, joten otin jalat alle ja juoksin niin paljon kun jaloistani lähti, annoin varsalle narua jolloin se sai luvan kanssa heitellä takapäätään ja roikia ilmaan vauhdissa kaikilla neljällä jalalla. Kuitenkin niin että se ei tullut minun reviirille, eikä kiskonut minua. Pienen hauskanpidon jälkeen varsa käyttäytyi mallikkaasti ja palasimme perus kävely, hiljentää, pysähtyä ja peruuttaa käskyihin. Huomenna jatkuu!

Ranan kanssa on mennyt tosi hyvin. Ruukissa edellisellä viikollä kävin vain kerran maneesissa, muuten ratsastin sitä raviradalla vaihtelun vuoksi. Oli mahtava tuntea kuinka iso hevonen laukkaa pitkää pätkää niin paljon kuin se jaloistaan ikinä pääsee. Muutenkin neiti on ollut ahkeralla kunto ja laihutuskuurilla, joka nyt vähän stoppasi oman sairasteluni vuoksi. Huomenna aijon kyllä taas kiivetä satulaan vaikka olisin kuinka kipeä!

Jennan kans menossa iltatalliin :)

Huomenna koitan saada matskua kasaan ja kirjotettua paremmin hevosten päivästä!