Odotetaan ihmettä,
toivotaan parasta,
annetaan vielä aikaa,
tuetaan toisia,
eletään niinkuin mikään ei olisi vialla.
Nautitaan yhteisistä hetkistämme.
Blogi on ollut nyt hiljaisella sillä Papun jalan tilanne on erittäin vakava. Kaikki keikkuu vaakalaudalla, asiat selviää kuukauden päästä. Siihen asti pitää vain taistella tuulta vastaan ja rakastaa täydestä sydämestä.
Kävimme maanantaina klinikalla, ajatuksena että saisimme alkaa kävelyttämään ponia enemmän kuin 10min päivässä. Vastassa olikin aivan muuta kuin positiivista asiaa.
Papun jänne on vaurioitunut 90%.
Mitään hoitoja ei jalalle voi tehdä, kuukauden päästä menemme klinikalle katsomaan että onko jänne lähtenyt parantamaan itse itseään.
Palataan asiaan viimeistään silloin.
Kulta pieni mä tahtoisin
ottaa sinut taas syliin
ja puhaltaa pahan pois
että kaikki taas hyvin ois.
ottaa sinut taas syliin
ja puhaltaa pahan pois
että kaikki taas hyvin ois.
Rakastan sua enemmän kun mitään
17 kommenttia:
Voih, paljon voimia teille.
Munkin hevosella on takanaan pari jännevammaa, leikkauksia ja monia, monia kuukausia sairaslomaa. Tätä teidän blogia lueskellessa muistui hyvin mieleen ne kaikenkirjavat tunteet, mitä silloin koki. Mekin saatiin otj vamman vuoksi lopetustuomio, ei toivoa paremmasta. Ei vaan suostuttu vielä luovuttamaan ja tässä me nyt edelleen ollaan, monta vuotta myöhemmin. Mä todellakin toivon, että tekin saatte pitää kiinni yhteisestä tulevaisuudesta ja kokea rinnakkain vielä monia ihania hetkiä. Ja miten ikinä käykään, niin itse yritän aina ajatella että kaikella on tarkoituksensa. Nyt sitä on ehkä vaikea ymmärtää, mutta vielä joku päivä kaikki on selvempää.
Voi ei, paljon paljon voimia sulle ja paranemisia papulle <3
Ou nou :o paljo voimii ja pidän peukkuja teille pystys ! :')
Voi ei, paljon voimia sulle ja paranemisia Papulle! ♥
Vaikka klinikalla sanottaisiin että Papun jalka ei parane tai että se on mennyt huonompaan suuntaan, nii itse pitäisin vielä siitä hetkestä asti muutaman kuukauden hevosta itselläni antaisin olla levossa koko ajan ja hoitaisin jalkaa, koska vaikka sanottaisiin että ei voi parantua niin monesti on olleet eläinlääkärit väärässä. KOKEMUKSELLA sanon omasta ex jännevammaisesta hevosesta jolle eläinlääkärit antoivat klinikalla tuomion että jalka ei enään koskaan parane eikä sillä voida ratsastaa... Päätin jättää hevosen lepoon vuodeksi ja päätimme käyttää uudestaan klinikalla, ihme oli tapahtunut, vamma oli parantunut ja eläinlääkärit ihmettelivät miten on mahdollista ja tälläkin hetkellä ratsastamaan pystyyn normaalisti :) Tästä on kyllä aikaa jo muutama vuosi, mutta näin vinkiksi :)
:'( täällä on peukut pystyssä teidän puolesta! tsemppiä!
Tsemppiä!!:/ Mun ponilla meni tässä n.2v sitten jänne myös melkeen kokonaan eli 90%, tällähetkellä ponilla me mennään kevyesti, voidaan hypätä sillointällöin 30cm kavalettia ja mennään myös kentällä kevyesti kouluratsastusta, maastoillaan, juoksutetaan, mennään ilman satulaa, leikitään jne ja poni tykkää kovasti kun sitä lenkittää kuin koiraa :D Vaikeuksia tuottaa ponin vilkas luonne, maastossa haluaa laukata aina TÄYSIÄ ja tehdä hauskoja ilkikurisia temppuja/loikkia..Mutta vielä on jalka koossa pysynyt kaikesta huolimatta:) Saikulla pidettiin ponia piiitkään, että jänne pääsi hyvin toipumaan.
Esteitä sillä ei enää saa hypätä, valmentautuminen ja kisaaminen on myös lopetettu kokonaan luonnollisesti, sillä jos tuo jänne tuosta kokonaan menee, on poni entinen..
Poni on mulle maailman rakkain ja tärkein, siitä en luovu ennenkuin sillä on kipuja joita ei voi parantaa. Mullekkin on ihan sama vaikka kisa-ajat ja ahkerat valmentautumiset on ohi, poni pysyy, se on paras kaveri ja meille riittää satunnainen harrastelu ja puskaratsastaminen:)
Uskon että Papustakin saadaan vielä hyvä harrastekaveri ajan kanssa:)
Voi ei! Hirvittävän suuret tsempit sinne teille! :(
Mahdottomasti voimia!
Ja kokemuksesta ja monien muidenkin kokemusten perusteella - jos käytte Oulun klinikalla, suosittelen ainakin ennen mitään lopullista päätöstä käymään myös jossain muulla klinikalla..
laukaan klinikallakin on katottu jo papun jalan kuvat. Ja samaa sieltäki sanottiin kun oulusta
Mua kiinnosta että kuin kipeä tuollainen vamma on? Onko oikein pitää omien tunteiden takia hevosta jos se joutuu kipujen kanssa elämään?Tietenkin jos hevonen on kivuton niin asia on toinen...osaako joku vastata?
Papu ei enää ole yhtään kipeän oloinen, kävelee normaalisti, taluttaessa saattaa yrittää riekkasta kun on ylimääräistä virtaa. Tyytyväisen oloinen poni on nyt. Ravissa tietenkin kinkkasee ihan kunnolla. Vamman alkuvaiheessa poni oli todella kipeä, mutta sai tulehdus/kipu lääkettä joka vaikutti aika nopeasti. Nyt pärjää ilman lääkkeitä
Tsemppiä! Ei liity aiheeseen mutta minkä verran sun perhe on mukana tallilla? Onko sulla sisaruksia, montako, käykö tallilla?
Olipa ikävä lukea huonoja uutisia. :( Tsemppiä teille oikein paljon, toivottavasti jalka on lähtenyt paranemaan seuraavaan klinikkakertaan mennessä.
Helmiltäkin on paranneltu kaksi jännevammaa, kaksi murtumaa ja yksi niveleen ulottuva haava, joten voin samaistua tunteisiin. Toivottavasti jatkossa molemmat selviäisivät ilman vammoja.
Mulla on kaks isoveljee, jotka ei käy tallilla mutta tykkää Papusta ja on ne molemmat käyny hepan kyytillä. Porukat kulkee mahollisimman paljo mukana, ne rakastaa Papua myös aivan kauheesti
voi ei tsemppii :( ♥ mutta kysymys olisi myös, että käykö ruukissa ulkopuolisia kouluvalmentajia? pitääkö Antti Jauhiainen ja mintti vaan estevalkkuja? (:
Mintti pitää kouluvalkkoja :)
Lähetä kommentti