keskiviikko 26. helmikuuta 2014
Kuvakatsaus vuoteen 2011
Vuosi 2011 sisälsi armotonta reeniä, tuli ensimmäinen yhteinen talvemme, ja kevään tullessa edessä häämötti ensimmäinen yhteinen kisakesämme. Aloitimme kesämme kylläkin Ylirannan ratsutilan seikkailuleirillä, joka oli kyllä aivan huippu ja ikimuistoinen.
Leirin jälkeen aloitimme kisa touhut, muutamia estekisoja rymyten sekä hienosti pyörähdimme koulukisoissakin. 2011 menimme koulu P-SM kisoihin, jotka voitimme, olin ehkä maailman onnellisin tyttö :D Papu oli niin luonnonlahjakkuus koulukiemuroissa...
Myös kesällä menin ensimmäistä kertaa Papulla kaulanarulla, ja tajusin ettei pelkkä reenaaminen ja kisaaminen ole tärkeintä. Aloimme kasvattaa suhdetta, ja hyvä sellainen on syntynytkin. Huippu Papu <3
torstai 20. helmikuuta 2014
maanantai 17. helmikuuta 2014
Ensimmäiset muistelmat vuodesta 2010
Viikonloppuna päätin tonkia porukoitten koneen, ja nappasin sieltä ensimmäisen satsin vanhoja kuvia ja videoita Papusta. Meidän yhteinen tiemme alkoi siis 2010 syksyllä, joten materiaalit ovat sieltä asti. Ajattelin alkaa kokoamaan vanhoja materiaaleja yhteen ja nolata itseni julkisesti täällä blogin puolella. Nauroin aivan järkyttävästi kun katsoin niitä aikoja kun meillä ei ollut homma vielä niin hyvin hanskassa. Huhhuh olinpas pieni...
Viikonloppuna otan taas seuraavan kuvasatsin omalle koneelle ja saatte lisää naurun aihetta.
Okei eiköhän aloteta pieni muistelu matka vuoteen 2010..
Oli kaikkein paras löytää vanhoja hoitovideoita, joita Reetta on videoinu...
Sitten näitä ekoja ihania estevalmennuksia..
Kisattiin Papun kanssa ekat kisat Oulussa seurakisoissa, ja sieltä napsahti suoraan 3.sija, se fiilis oli aivan mahtava. Takana oli vain pari kuukautta yhteistyötä, ja Papu oli vielä 5-vuotias kokematon kakara, ja ne kisat olikin pojun ekat kisat.
Alussa meillä oli aika suuria ongelmia estepuolella, kun ponilla ei ollut mitään taitoa eikä ratsastajakaan oikein handlannut hommaa, mutta sitten kovalla reenillä ja taitavalla valmentajalla homma alkoi sujua. Tässä video kun ylitimme ensimmäisen 120cm esteemme, tämäkin vuodelta 2010.
Alussa meillä oli aika suuria ongelmia estepuolella, kun ponilla ei ollut mitään taitoa eikä ratsastajakaan oikein handlannut hommaa, mutta sitten kovalla reenillä ja taitavalla valmentajalla homma alkoi sujua. Tässä video kun ylitimme ensimmäisen 120cm esteemme, tämäkin vuodelta 2010.
Tässä kaikki tällä kertaa, jatketaan vuodesta 2010 viimeistään ensviikolla.
perjantai 14. helmikuuta 2014
Jännitystä ja koirakuumetta
Vielä kuukausi... niin saatte tietää yhden ison muutoksen joka tulee mullistamaan kaiken. Liittyy Papuun, ratsastukseen ja minuun. Huhhuh en malta oottaa :)
Piristäkää mun tylsää viikonloppua vaikka kysymällä ask.fm ihan mitä vaan! Pääsette askiini vasemmas reunassa olevasta palkista.
Sitten tuohon koirakuumeeseen.. Apua. Mun oma shetlanninlammaskoira sai kaks pentua kaksvuotta sitten, ja toinen pentu Hercules jäi meille ja toinen Anastasia myytiin ihanaan kotiin. Niin nyt kun mulla on ollut vähän enemmän aikaa niin oon kerenny kattoa kaikkia vanhoja kuvia ja löysin meijä pennuista kuvia. Iski aivan kauhia pentukuume, voiku sais tollasen pienen karvapallon juoksemaan pitkin kämppää.
Ja hyvää ystävänpäivää kaikille ! :)
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
Täällä taas
Moikkamoi ! Kaikki varmaan ymmärtää tän hiljaisuuden täällä blogissa. Mulla ei vaan yksinkertaisesti oo mitään intoa eikä aihetta tänne kirjottaa. En tiiä mitä tälle blogille tulee tapahtumaan, mutta toivotaan että minulla olis joku aihe kirjotettavana.
Papulle kuuluu hyvää, se on Ruukissa saikulla ja mää vietän vielä sunnuntai-iltaa kotona, huomen aamulla suuntaan toki takaisin kouluun.
Papu on ollu aika hankala talutettava, ja muutenkin aika sekopää hoitaa, ymmärrettävää tottakai.
Papulla on viikon päästä klinikka-aika ja siellä katsotaan onko jänteeseen tullut uusia säikeitä, kaikki pitää sitte peukut pystyssä! Papu käytetään myös Brunon luona, ja toivottavasti edes hänellä on jokin hoitomenetelmä jalalle.
Hyvällä tuurilla kuukauden päästä Papu muuttaa Ouluun meille kotiin äitin ja isän poniksi ja minä jatkan "hevosetonta" elämää koulussa. Ratsastan siis n.1 kerta viikossa jollain koulun hevosella, ja hoidan joka toinen viikko Lillin kun on minun hoitoviikko. Moni varmasti nyt ajattelee että miten voin olla ratsastamatta kun oon tottunu treenaan omalla, niin suoraan sanottuna oon jo tottunu tähän. Oon tottunu olemaan ratsastamatta ja treenaamatta. Ei se oo sama asia koulun hevosilla treenata, kyllähän seki on kivaa ja tehokasta mutta omalla hevosella pystyy muodotaan ne tavotteet ja pystyy aivan ite tekemään kaiken ja suunnittelemaan treenit. huoh.
Ehkä asiat on vain tarkotettu menemään näin, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Perseestähän tämä on.
Kun blogi on nyt aika hiljaisena niin piristäkää mua laittamalla ask.fm kysymyksiä sekä seuratkaa meitä instagramissa. Nuihin pääsette blogin vasemmassa reunassa olevista palkeista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)