Vividan syksy jatkui paremmin Elmerin lähdettyä takaisin omistajilleen. Vivu nimittäin oli pihatossa tosi masentunut, viikon pihatossa asumisen jälkeen ponista katosi into ja onnellisuus, sen silmistä katosi hohto. Elmerin lähdettyä kotiin Vivu pääsi talliin, ja voi sitä onnellisuuden määrää. Poni pyöri onnellisena purujen seassa ja vinkui.
Talven ajan Vividaa on ajettu, ja sillä on uusi treenaaja ja kuski, Anni. Kaksikko on saanut todella hienosti yhteistyön rullaamaan ja treeni on tehnyt molemmista taitavamman ja heidän luottamus on selkeästi kasvanut.
Talvella Vividalle haettiin lenkkeihin vain pituutta, sekä ponille kuntoa ja mahaa pienemmäksi. Kaikki muut on onnistunut paitsi tuntuu että tuo maha ei meinaa pudota. Treeniä saisi olla vielä vähän lisää...
Vividan kanssa kesä on mennyt hyvin, poni on ollut ponikerhoissa mukana, ja käyttäytynyt todella mallikaasti, se on matkustanut yksin trailerissa kuin ammattilainen ja tälläviikolla alkanut vaihtamaan hampaita.
Vivida on kasvanut fyysisyyden lisäksi myös henkisesti todella paljon, koko ponin yleisilme on paljon jotenkin "fiksumpi" kuin vuosi sitten? Tai sitten olen itse vain sokeutumassa. Veikkaan kuitenkin että Vivu on oikeasti kasvanut henkisesti, se on jotenkin aivan aikuisenhevosen oloinen, vasta se söi kaiken mikä eteen tuli tai keksi muuta jäynää.
Fiksuudesta ja jäynöistä puheenollen.. Tuo poni taitaa molemmat.
Vivun laidunkausi on jäänyt lyhyeen, sillä poni karkailee naapureiden pihoille laukkailemaan pierupukki laukkaa tai syömään. Rangaistukseksi Vivu joutui aina hiekkatarhaan jos karkasi. Pari kertaa karkurin haettuani takaisin kotiin ja vietyäni karkurin tarhaan niin poni tajusi homman idean.
Se jatkoi karkaamista, mutta vaihtoi suunnitelmaa.
Aina kun se näki että ihminen tuli sitä hakemaan karkausreissulta, niin se otti jalat alle ja laukkasi täyttä laukkaa takaisin langan ali laitumelle. Ja sillonhan sitä ei raski rangaista.
On se vaan ihana otus <3
Toivepostaus ehdotuksia tulemaan! :) Ja seuraathan meitä instagarmissa nimellä sohhhhvi
