Syyslomaa ja jalkahoitoa

Pahoittelen tätä kuolleisuuttani.
 Syysloma on tosiaan puolessa välissä, ja poni on ollut tämän viikon vain "sairaslomalla". Märkien mutatarhojen takia Papun oikeaan etujalkaan oli tullut pahasti riviä, joka pääsi nousemaan aivan polven alapuolelle saakka. Jalka turposi ja poni aristeli sitä. Jalkaa seurattuamme hoksasimme, että ongelma onkin luultavasti viirusperäinen.. Nimittäin ruvet on kadonnut oikeasta etusesta, mutta siirtyneet vasempaan etuseen ! Papu ei kuitenkaan arkaile enään jalkoja, mutta etusia pitää pestä joka päivä desinfioivalla shampoolla. Olen tosiaan vain kävelytellyt sitä päivät pitkät.
 Tiistaina aamulla olin jo aamulla seitsemältä tallilla Ennin kanssa. Tarkoituksena oli klipata poni pienoinen. Enni taiteili liidulla poniin viirut, joiden avulla klippauksesta tulisi perfect. Enni käynnisti klipperin ensin niin, että Papu näkisi ja kuulisi siitä kuuluvan äänen. Pöljä tietenkin "pelkäs" koneen ääntä, joten työnsimme pumpulit korviin ja klippaus sujui todella hyvin :)  Pahoittelen kuvien laatua.. Reetta tulee toivottavasti ottamaan kunnon kuvia huomenna.

Muruponi sai myös ruskeevalko sydämen pepulle :D

Joop, mutta muuten Papulle kuuluu kyllä superhyvää. Toivottavasti jalat ei muutu pahemmaksi ja saadaan pikkukirjava taas reenaus kuntoon.

Sitten palataan syysloman alkuun. Lähdin perjantaina Hailuotoon Iinan mökille. Tämä neljän päivän reissu oli kyllä mukavan rauhottava ja akkuja lataava :D Nukuttiin, katottiin leffoja, syötiin, ratsastettiin ja ajeltiin mönkiällä.

Täs mun tyylinäyte :D (c) Iina

Sitten tähän Hailuodon ratsastuspuoleen.. Käytiin tosiaan sunnuntaina iltapäivällä viereisellä tallilla. Kävelimme koppuraisen kentän reunalle ja katselimme kun kolme tätiratsastajaa tuuppivat omituisilla ratsuillaan. Iina selvensi mulle heti mikä oli hänen ennestään tuttu Hailuoto ratsunsa. Se oli musta niukkalihaksinen Hessu lämppäri. Hetken seurasin Hessun menoa ja totesin sen olevan aivan turvallinen ratsu kaverilleni. Näin Iina pääsi taistelemaan pyöreydestä tämän otuksen kanssa, nakkasin Iinalle pari vinkkiä ohi mennen.
 Juttelin Hessun omistajan kanssa, ja pääsin selventämään hänelle omaa ratsastushistoriaani. Näin hän vinkkasi yhden tätiratsastajan ratsuineen kentän laidalle sanoen, että tämä tyttö on ratsastanut ennenkin nuoria hevosia. Näin tämän ratsailta laskeutuneen naisen naamalla valtavan hymyn. Kysyin nopeasti hevosesta noustessani satulaan. Kyseessä oli 4-vuotias lämppäri, jolla ei oltu tehty mitään. Aloitin löysemmällä tuntumalla ja testasin pohkeiden ja istunnan reagointia. Takkutukka oli yllättävän herkkä!  Kiristin parin kierroksen jälkeen hieman ohjien tuntumaa ja aloin testata kuinka herkkä tämä kopukka oli oikeasti. Pienellä pohje työskentelyllä hevonen alkoi pyöristyä ja sain todellakin positiivista kommenttia amatöörien suusta. Käyntityöskentelyn jälkeen takkutukka oli todella oivaltaneen oloinen ja totesin, että sille riittää. Annoin omistajalle pari vinkkiä ratsastuksen suhteen ja hän otti ne avoin vastaan ja kuunteli neuvojani tarkkaan.
 Seuraavaksi minut nakkattiin hikisen suomenhevosen kyytiin. Ennen sitä kysyin suokin omistajalta mitkä rauta sykeröt hevosella oli suussa. Sain vain mutisevan vastauksen "nuo suitsen ja kuolaimet tuli oston mukana" Hmm miksi hevonen myytiin? "ei sopeutunut ratsastuskouluun" Hetken mietin että wataaa faaaakk ja tarttuin jalustimeen. Hevonen (Elmeri..?) tuntui isolta ja vahvalta. Heti ensimmäisestä askeleesta asti huomasin kuinka hätäisen pelokas Elmeri oli. Väistävä pohje apukin tarkoitti hevoselle että helvetin lujaa eteenpäin. En ottanut ohjastuntumaa alussa ollenkaan, kun pohjeavuilla ei voinut hevosta ratsastaa, niin kokeilin vatsalihaksia ja istuntaa. Näihin apuihin Elmeri reagoi todella hyvin. Aloin punoa ohjia käsiin, punoin, punoin, punoin ja punoin, suuta ei tuntenut. Ei siis ollenkaan ! Mitä tiukemmalle ohjia otti, sitä koukummas hevonen runttasi kaulansa. KAMALAA ! Tein siis Elmerin kanssa vain rauhallista istunta työskentelyä, lopussa sain sitä venyyttämään jäykkää kaulaansa pari senttiä pitemmälle. huhhuh mikä operaatio hevonen, tosiaan ikää tällä oli jo 13 vuotta.. Sanoin suokin omistajalle samantien ehkä hieman äkäisesti ratsastusvinkkejä ja painotin kuolainten vaihtoon.
Huh, aikamoinen ratsastus kokemus, mutta ainakin minut on toivottu takaisin Hailuotoon ratsastamaan tätien hevosia.  Alla kuva Elmeristä

Olenko kertonut OR:n kansallisista estekisoista, jotka oli kaksi viikkoa sitten? Hmm en vissiin. Menin 100cm ja 110cm.
100cm rata meni tosi hyvin ja olin itsekin tyytyväinen radan siisteyteen. Uusinnassa olisin voinut ratsastaa itseni sijoille, mutta jotenkin olen jämähtänyt tuohon siistin (täydellisen) radan tavoittelemiseen.
110cm radan jälkeen ärsytti helvetisti ! Ratsastin todella huonosti ja radalla ajatus oli aivan hukassa. Sössin koko radan. Perusradalla otimme yhden alas, eihän se todellakaan huonosti ole, mutta tympi vain oma sekoiluni.  Kuvat on ottanut Pinja Räinä

Lauantaina menen ABC-tallin seurakisoissa Desant Nordialla B:0, saa nähä miten menee..:D
Videopostauksen teko on jäänyt vähäsen, mutta hyvällä säkällä saan tehtyä sen huomenna.