Tallivuoroihini tulikin muutoksia, ja pääsinkin viikonlopuksi kotiin. Huomenna aamulla onkin taas nokka kohti koulua, ja Ranan kanssa treenit jatkukoon. Ens viikonloppuna meillä on Salla Aarion kenttätreenit, innolla kohti niitä.
Mitä olen tehnyt nyt viikonloppuna?
Rana tosiaan jäi Ruukkiin, joten viikonloppu oli pelkkää poneilua. Perjantaina pääsin päivällä kotiin, joten kerkesin ennen pimeän tuloa hengailla ponien kanssa. Molemmat olivat reippaina ja virkkuina tarhassa, annoin niille heinää ja siivosin tallin.
6 aikaan oli jo pilkko pimeä ja Papu alkoi olemaan niin levoton että menin laittamaan iltaruuat karsinoihin valmiiksi ja hain ponit sisään. Sisällä hoidin molemmat huolellisesti ja vietin niiden kanssa aikaa.
Lauantaina heräsin aamutalliin, jonka jälkeen painelin nukkumaan vielä muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen lähdimme Ideaparkkiin porukoitten ja poikaystäväni kanssa. Hööksistä lähti mukaan talliin kamppeita, Papulle päitset, Ranalle kouluvyö. Kouluvyö joka pääsee testaukseen heti huomenna aamulla kun koulussa ratsastuksenopettajani ratsastaa Ranan, hui !
Päivällä kävin taluttamassa Vividan tiellä, ja kaikki sujui taas niin hyvin. Hölkkäsimme aika pitkän pätkän rinnakkain ja varsaa alkoi väsyttää aika paljon, joten laahustimme takaisin kotiin päiväheinille.
Papun kanssa kävimme metsäkävelyllä ja otimme ensimmäiset vahinko laukka-askeleet, kun mustaksi pukeutunut pyöräilijä tuli rytinällä metsästä. Onneksi sain Papun hallintaan ja tilaneesta selvittiin pienellä säikähdyksellä.
Sunnuntaina aamulla heräsin aamutalliin enkä meinannut saada ulko-ovea auki, kun lunta oli pyryttänyt niin paljon. Hain ensin Papun tallista ja vein sen ulos, poni oli niin mielissään kun oli valkoinen maa. Se haki heinäkasasta suun täyteen ja aloitti sitten ilopukkilaukka kierroksensa lumessa.
Vividan hain seuraavaksi ja tämä kulki tarhaan asti turpa maassa ihmetellen lumen tuloa. Tappijalka tarpoi pienillä topakoilla askelilla tarhan portille ja lähti sitten syömään aamuheiniänsä Papun kanssa.
Tänään kävin ratsastamassa Papulla maastossa aivan ihanan lumimaaston, menimme eräälle tielle josta ei ollut yksikään auto ajanut, joten lunta oli ihanan paljon, oli niin ihana katsoa kun Kirjava tarpoi lumessa korvat hörössä ja lumi narskui kavioiden alla.
Kotimatkalla äiti tuli Vividan kanssa vastaan, joten menimme yhtä matkaa takaisin kotiin ja ponit pääsivät jatkamaan heinien syöntiänsä.
